Marian tarina :)

Heips, täältä löytyy pieni pala tarinaani oman kehon kipujen ja uupumisen kanssa. Perustaa sille työlle, mitä teen 🤗

Sivun lopulta löydät videon, ja pääset halutessasi mun kanssa saunanlämmitykseen! 

"Kehon mielen ja arjen tasapaino"

Puhun kehon, mielen ja arjen tasapinosta jatkuvasti ja joka puolella. Alunperin tämä lause oli oma voima-ajatukseni, kun tajusin, etten voi kovin hyvin ja totesin, että jonkin on muututtava.

Todentotta asiat ovat muuttuneet ja elämä näyttää aika erilaiselta nyt kuin muutama vuosi sitten. Kaiken kukkuraksi saan auttaa muita ihmisiä tähän tasapainoon - saan olla kiitollinen. Viimeisen silauksen ovat luoneet Elinvoiman valmennuspolku - kokonaisuus ja valmennus & luennointikeikat, joita olen saanut enenevissä määrin toteuttaa viime vuosina. 

Kiitos, että olet mukana mahdollistamassa yhä useamman ihmisen tulemista esiin sellaisena ihmisenä, jollaiseksi he todella itsensä kokevat - riisutaan stressi, muurit ja suojat, kaikkien näiden alla on aina ihana, vahva ja merkityksellinen ihminen viisauksineen! 

Oman elinvoimani polku, kehomatka ja suuret oivallukset

Alempaa löydät videon, tässä aluksi ajatuksia tekstinä.

Mä en useinkaan puhu niin kovin siitä, mitä kaikkea haastepisteitä itsellä on ollut. Koen, että on inspiroivampaa puhua tästä hetkestä ja mahdollisuuksista tästä eteenpäin. En suosittele enkä itsekään halua käydä menneisyyteni haasteita läpi uudestaan ja uudestaan joka päivä, vaan elää enemmän hetkessä.

Meillä kaikilla kuitenkin on tarina. Se, miten sen kerromme, vaikuttaa paljon siihen, miten tarinamme vaikuttaa tähän hetkemme ja elämäämme tästä eteenpäin. Voimmeko olla kiitollisia tarinastamme vai koemmeko olevamme sen vankeja?

Tänään mä ajattelin, että olisi aika jakaa omaa tarinaa, koska uskon - ja tiedän - että tämä palvelee montaa lukijaa siellä toisessa päässä. Joskus on tosi tärkeää nähdä, että mistä toinen ihminen on tullut.

Avaan tekstissä oman matkani pääkohtia siten, kuin sen näen kirjoittamishetkellä. Tämä tarina olisi varmasti näyttänyt erilaiselta vuosi sitten ja tulee näyttämään erilaiselta taas vaikkapa vuoden tai kahden päästä.

Kohta olen taas viisaampi ja oivaltanut uusia asioita. Kohta näen taas asiat laajemmasta näkökulmasta. Jotta tämä tarina olisi eheä ja kertoisi tilanteesta täysin kattavasti, tähän pitäisi lisätä paljon asioita ihmissuhteista, elämäntavoista, ympäristöistä ja vaikka mistä, mutta pääasiassa uskon, että sinua siellä kiinnostaa tarinani keho-mielen, hermoston ja hyvinvoinnin/pahoinvoinnin osa-alueella. Niinpä haluan keskittyä tähän osa-alueeseen.

Jos saat tästä yhdenkin oivalluksen, toivoa tai jotain muuta - on se ollut sen arvoinen.

Näin kehoni ja mieleni on viestinyt, kuiskannut ja välillä kiljunut täyttä kurkkua 

Kaikki kehon ja mielen oireet voidaan nähdä viesteinä. Järjestelmämme haluaa tasapainoon ja lähestymällä tilannetta "viestinä" tai "ystävän huolena", tilanteeseen on usein helpompi suhtautua. :)

Itselle tuttuja juttuja ovat olleet...

-päänsärky

-niskajumi

-selkäkipu

-polvikipu

-jännekivut

-ympäri kehoa vaihtelevaa kipu

-yliherkkyydet

-ahdistus

-aivosumu

-vatsavaivat

-epäluottamus

-sisäilma-altistuminen ja oireilu

-ihottumat

-hermoston epätasapainotilat

-toimeen tarttumisen mahdottomuus

-sohvalle jumittuminen

-pelkoa, etten pysty enää tekemään töitä

-pelkoa, että keho pettää

-rasituksen keston olemattomuutta

-hankaluutta olla ihmisten kanssa tai äänekkäissä paikoissa

-fysioterapeutin työtä isosti haastavat kovat rannekivut & turpoilut

-univaikeudet

En edes halua enää kirjoittaa lisää! 

Kaikki tämä asettui voimakkaimmillaan ikävuosilleni yläkouluikäisestä noin 30 vuotiaaksi aikuiseksi. Ollessani 23, mietin, että miten voin olla näin kipeä näin nuorena.

Muistan kirkkaasti ajatuksen vanhalla työpaikallani, kaappini edessä, kivuissani ja huonovointisena ennen kotiin lähtöä: "tässä maailmassa täytyy olla jotakin muutakin".

Ja siitä lähti polkuni, tai ehkä se oli lähtenyt jo vähän ennen…

Päätin ottaa aikalisän. Lähdin töistä, jätin juuri hyvän startin saaneen yritystoimintani, vuokrasin asuntoni pois ja lähdin pelkällä menolipulla maailman toiselle puolelle. 

Vaikka tämä matka oli itselleni merkittävä irtiotto, jonka aikana sain aikaa itselleni ja omille ajatuksilleni sekä mahdollisuuden tietyllä tavalla rakentaa itseäni uudelleen, on se kokonaisuuden kannalta vain yksi lyhyt osa kokonaisuutta. Tuolla sain kuitenkin aikaa oman itseni rakentamiselle,  sille, mitä haluan olla ja mitä en – eikä kenenkään muun mielipiteet päässeet vaikuttamaan minuun – ja toisaalta minun oli pakko luottaa siihen, mitä itse päätin, koska kukaan ei ollut vahvistamassa pohdintojani.

Aloin ymmärtää, miten väsynyt ja kuormittunut olin. Kun kehoni ja mieleni sai tilaa, kehoni kivut alkoivat helpottaa. Kun tuijottelin tuntikausia merelle, oivalsin asioita itsestäni, elämästäni ja siitä, mihin haluaisin elämääni ohjata. Minulla ei toki ollut minkäänlaista ajatusta, miten sen tekisin.

Seuraavien vuosien aikana opiskelin satoja-satoja tunteja ja käytin tuhansia-tuhansia euroja rahaa koulutuksiin ja valmennuksiin, joista opin itse valtavasti enemmän uudenlaisesta tavasta ajatella, muokata omaa ajattelua, kuunnella kehoa, ohjata hermostoa.

Kehon palautumisen matka ei todellakaan ole ollut mikään moottoritie saatikka suora sellainen -eikä matka suinkaan ole lopussa. Mutta nyt, 6-7 vuotta tuon irtioton jälkeen ja unelmaelämäni hahmottelemisen jälkeen, mä taidan todella elää aika pitkälti sitä unelmaelämää muistuttavaa elämää... (tulevaisuuden hahmotteleminen oikeasti kannattaa...)

Suurin lahja

Yhtenä upeimmista asioista haluaisin nostaa sen, että jollakin käsittämättömällä (tai hyvinkin ymmärrettävällä) tavalla pystyn näkemään kaiken menneen lahjana. Kaikki kokemani ja oppimani -päivästä toiseen vuosikausia päähäni toistamani - on mahdollistanut mulle sen, että osaan olla kiitollinen kokemuksistani. Ja taitoni oman mieleni, tunteideni, hermostoni, kehoni ja arkeni ohjaamisesta ovat kehittyneet. Ymmärrän itseäni ja kehoani, hermostoani ja mieltäni. Ja uudenlainen, toki edelleen toivon mukaan  vahvistuva itseluottamukseni, uusimpana tulokkaana - on avannut aivan uudenlaista maailmaa.

Ja mikä parasta, ymmärrän myös muita ja pystyn auttamaan ihmisiä samalla matkalla. Pystyn empatiaan, lämpöön, inspiroimiseen ja pystyn auttamaan ihmistä oivaltamaan, miten hän pääsee eteenpäin. En aina edes itse käsitä, miten valtava työkaluvalikoima itsellä on ihmisten auttamiseen. Vasta sitten ihmisen kanssa ollessa tai verkkovalmennusta pitäessä, kun mieleen tupsahtaa tietty harjoitus tai kysymys, kuin salama kirkkaalta taivaalta, saan ymmärryksen hetkiä siitä lahjasta, jonka voin jakaa eteenpäin.

Ja siitähän tässä kaikessa on kyse: Hyvän jakamisesta ja siitä, että kun me voidaan hyvin. Ja kun me voidaan hyvin meidän läheiset voi hyvin ja voidaan jakaa hyvää ympärille. Ja näin lopulta kaikki, koko planeetta ja maailma voi paremmin.

∼∼∼

Jos haluat, oot tervetullut mun kanssa lämmittämään saunaa! Kuvasin nimittäin eilen videon saunalla, jossa jaoin mun tarinan videona - vähän niinkuin olisit mun kanssa lämmittämässä saunaa 🥰

Kuten sanon videossakin, haluan kirjoittaa tähänkin - tämä tarina on tämän hetken kokemus ja kirjoitus. Siitä varmasti puuttuu jotain oleellista ja jokin ei ehkä ollut oleellista. Kohta tarina saattaa olla hieman erilainen, kun viisastumme koko ajan.

Toivon, että otat kertomukseni vastaan luottamuksella ja kohtelet sitä ja sen kertojaa lempeydellä ja empatialla. 🥰

Kiitos ajastasi ja toivottavasti tästä oli sinulle jotakin iloa, inspiraatiota tai vaikka toivoa.

❤️❤️❤️