Stressi – fascia – kipu

Stressi vaikuttaa monin eri tavoin kipuun ja fasciaan – tämän ymmärtämällä Sinä pystyt vaikuttamaan omaan kehoosi ja mieleesi toimivammin ja antoisammin. Tässä tekstissä kerron sinulle, miten stressi vaikuttaa faskiaan ja miten se vaikuttaa kipuihin? Ja sen, miten kivut vaikuttavat fasciaan ja miten se taas vaikuttaa koko kehoosi?

Stressi on fysiologisesti kehon reaktio mihin tahansa ärsykkeeseen. Stressi vapauttaa stressihormoneita, jotka valmistelevat kehoa toimimaan kussakin tilanteessa mahdollisimman toimivalla tavalla. Stressiä on sekä akuuttia että pitkittynyttä. Voit lukea lisää stressin eri muodoista artikkelistani ”Tiedätkö nämä 5 stressin eri muotoa?”

Faskia (fascia – connective tissue) on sidekudos, joka yhdistää mm. lihaksia toisiinsa, luihin ja sisäelimiin. Tässä muutama vuosi sitten kirjoittamani teksti faskiasta: ”Joko tiedät, mitä faskia on?” (Jos faskia kiinnostaa syvemmin, tässä faskiamanipulaation viralliset suomalaiset nettisivut, josta löydät myös listan Steccon kurssit käyneistä terapeuteista: https://www.fasciamanipulaatio.fi/esittely/)

Kipu on ihmisen kokemus kehon tapahtumasta tai muusta tapahtumasta. Kivun lähde voi olla suoraan todennettavissa tai se voi olla täysin hämärän peitossa.

Miten stressi vaikuttaa faskiaan… ja kipuihin?

Sidekudoksella ja tunteilla on yhteys jo ennen syntymäämme (myös anatomisesti). Tämän vuoksi emme voi aikuisenakaan erottaa tunteita ja mieltä kehosta, kivuista tai muista kehollisista kokemuksistamme. Se, että ymmärrämme näiden yhteyden ja tutkimme sitä itsessämme, voi antaa ratkaisuja, joita emme edes uskaltaneet kuvitella olevan olemassa.

Stressi vaikuttaa kehon happo-emästasapainoon. Faskioiden välissä oleva neste reagoi kehon happamuuteen ja faskiakerrosten välissä tämä aiheuttaa ”kuivumista”. Tällaisessa tilanteessa kerrokset liimaantuvat toisiinsa kiinni, liukuminen estyy, josta saattaa seurata kipua. Kipu voi tulla esille yleisen stressaantuneisuuden lisääntyessä, kehon matala-asteisen tulehduksen seurauksena tai myös paikallisen rasitusvamman tai vaikka leikkauksen seurauksena.

Oletko muuten huomannut, että rakastuneena kipua ei tunnu tai se on lievempää? Tai kun stressaa tai on hankalampi olla ”pään sisällä”, myös keho reagoi ja kivut saattavat voimistua?

Miten kipu vaikuttaa faskiaan… ja mielialaan?

Paikallinen kipu tai esimerkiksi leikkaus aiheuttaa paikallisesti liikkumattomuutta, faskioiden liukuminen vähenee. Vaikka haaste olisi vain paikallinen, faskiaverkko tunnistaa tämän koko kehossa. Samoin mielesi ja hermostosi, koko kehosi ja aivosi tietävät ja tunnistavat, että tilanne on päällä. Kehossasi tapahtuu koko ajan lukemattomia prosesseja tilanteen korjaamiseksi. Tälle on hyvä antaa aikaa, sillä keho tarvitsee voimavaroja palautumiseen ja parantumiseen. Tietyntasoinen aktiivisuus auttaa palautumisessa ja kehoa kuuntelemalla pääset pitkälle ja toipuminen akuutista kivusta nopeutuu.

Pitkittyneen kivun kohdalla on aina hyvä huomioida myös mielen tasolla kipuun samaistuminen. Hyvä kysymys, jota voit itseltäsi kysyä, on esimerkiksi: Oletko ”selkäkipuinen” vai ”onko sinulla selkäkipua”? Ja ”mitä Sinä olisit ilman kipua?”. Jos tiedostetulla tai tiedostamattomalla tasolla koemme, että kipu on ”osa minua”, on siihen vaikeampi vaikuttaa. Kipua on vaikeampi hallita ja tilanteeseen liittyy usein vastustusta. Tärkeää olisi alkaa luoda suhdetta kivun kanssa, jolloin siitä tulee hallittavampi, kuin ystävä, jonka kanssa voi keskustella. Vastustus helpottaa ja ratkaisuja on helpompi löytää. Tällä olemme asiakkaiden kanssa saaneet uskomattomia tuloksia kipuun liittyen- eikä näitä valitettavasti opeteta koulussa tai kerrota ihan jokaisessa terveydenhuollon vastaanottotilassa.

Miten tunteet ja kokemukset tallentuvat kehoon?

Voimakkaan emotionaalisen tunnereaktion yhteydessä koetun kosketuksen tai fyysisen tuntemuksen aikana kehoon voi tallentua ”haamu” tuntemus. Tämä voi aiheuttaa hämmentäviä kehollisia kokemuksia, tunteita ja jopa kiputiloja, jotka ovat purettavissa. Kyseessä on tunnekehoon tallentunut kokemus. Tunnekeho tallentaa siis muistoja. Mielemme on voinut blokata asian tiedostamattomaan, koska se on voinut olla niin kipeä. Kehomme kuitenkin muistaa asian, alitajuntamme tietää sen.

Purkamalla kehon (ja tunnekehon) tunteita & tuntemuksia eri keinoin (tunteiden purkuharjoituksilla, hermostollisella tärinällä, faskiakäsittelyllä, keskustelemalla, rentoutumisharjoituksilla, tunnetyöskentelyllä, tunnetaitojen harjoittelulla turvallisessa tilanteessa monella monella eri tavalla. Harjoituksia voi alkaa tehdä myös itsenäisesti, ja rentoutumisen harjoittelusta tai läsnäoloharjoituksista on hyvä aloittaa.

Mitä aiot tehdä tällä tiedolla?

Tietoa on aina mukavaa kerätä ja nykyajassa sitä on saatavilla paljon enemmän, kuin ikinä jaksamme tutkia. Tiedonkeruuvaiheeseen ei kannata jäädä jumiin. Saatamme kokea, että viemme asiaa eteenpäin, kun tutkimme uudestaan ja uudestaan ja syvemmin ja enemmän. Jossakin vaiheessa (milloin se on Sinulla?) kannattaa osa tutkimiseen käytetystä ajasta käyttää toimintaan. Ihmeitä alkaa tapahtua, kun alat laittaa kaikkea oppimaasi käytäntöön.

Päätä siis nyt, miten aiot laittaa tämän tekstin tiedon käyttöön elämääsi ihan konkreettisesti? Voit jakaa sen myös minulle sähköpostitse tai sosiaalisen median kanavissa. Voit myös tutustua allaolevaan videoon, jossa pääset tekemään myös aiheeseen liittyvän harjoitteen – eli viemään asiaa käytäntöön!

Voit katsoa aiheeseen liittyvän Aamunuotion (maksuton) TÄMÄN linkin takaa. Tervetuloa myös mukaan tuleville Aamunuotioille TÄSTÄ.

Tämä tieto on tärkeää ja voi mahdollistaa aivan erilaisen elämän todella monelle ihmiselle, jaa siis tätä artikkelia tai tästä oppimaasi eteenpäin ilolla <3

Terkuin, Maria Kaunismäki / ”Kehon, mielen ja arjen tasapainolla unelmaelämään”


0 kommenttia

Vastaa

Avatar placeholder